Vertaistuen merkitys

Tämä on erään vertaistukihenkilön esitelmä vertaistuesta, syksyllä 2014. Lähdeaineistona hänellä on Aivoliiton kurssimateriaali ja omat muistiinpanot.

 

Vertaistuen merkitys ja vapaaehtoistyön historiaa

 

Sairastuneilla ja varsinkin samalla tavalla sairastuneilla on perinteisesti ollut tapana hakeutua yhteen. Surkuttelemaan sattunutta sairastumista tai sitten vahvempien avulla keksimään selviytymiskeinoja elämän jatkumisen suhteen.

Ensimmäiset muistikuvat 1950-luvun vertaistuesta tulevat varhaislapsuudestani, kun sotainvalidiliiton edustaja, piiriasiamies, kävi katsomassa isääni, kysellen vointia ja tuoden äidilleni kahvipaketin. He kehittivät luovia ratkaisuja arjesta selviytymiseen. Mielestäni tuo oli sen ajan vertaistukea.

Vertaistuen merkitys näyttää aina silloin tulevan voimakkaasti esille, kun yhteiskunnassa  alkavat valtion ja kuntien rahavarat niukkenemaan. Aloitetaan puhumaan kolmannen sektorin osallistumisesta varsinkin terveydenhoitoon ja kuntoutukseen. Puheessa käytetään sektorijakoa: 1.yksityinen ja yrityssektori, 2.valtio ja kunnat, 3.yhdistykset ja kansalaisjärjestöt ja 4. perhe, suku, naapurit.

Inhimimillisesti ajatellen vertaistuen vahvin näyttö löytynee siitä, että voidaan saada sairastunut uskomaan voimavaroihinsa ja näin voidaan estää sairastuneen syrjäytyminen muusta yhteskunnasta. Samalla voidaan näyttää. että elämää löytyy sairastumisen jälkeenkin, vaikkakin erimuotoisena esim. yhdistystoiminnasta. Ennen sairastumista eletty elämä ei palaa, on vain suunnattava mieli ja katse tulevaisuuteen.

 

Vertaistuen eri muodot

Vertaistuen eri muotoina voidaan nähdä; kuntoutuksen aikana, kuntoutuksen jälkeen sekä muotona jossa on perhe mukana. Sairaalavaihe voi olla vielä niin sekava, ettei ihminen jaksa ottaa vastaan tarjottua tukea.

Mielestäni on parempi, että ainoastaan alan ammattilaiset tuovat vertaistuen mahdollisuuden esille.  Mikäli henkilö ilmaisee tahtonsa vertaistukeen, on sitä sitten hankittava. Kirjallista materiaalia pitäisi olla varmuudella sairaaloissa saatavilla. Näen asian niin, että vertaistuki ei voi olla yhdistys- eikä sairausrajoitteista.  Kun vertaistukea ihminen tarvitsee, on sitä annettava yli sairausrajojen, olipa sitten sairaus mikä tahansa. Onko tukea tarvitseva jonkun yhdistyksen jäsen vai ei, sillä ei voi olla merkitystä tuen saantiin.

 

Kunnioittavan ja tasa-arvoisen kohtaamisen eettiset periaatteet

Kohtaaminen tulisi olla tavallinen arkinen tapaaminen ilman potilas- tai asiakas-rooleja. Vertaistukijan vapaaehtoinen halu jakaa tietoja ja kokemuksia toista ihmistä kunnioittavassa ilmapiirissä. Auttamisen ydin muodostuu kokemusten asiantuntemukseen sekä siihen, että tätä tietoa voidaan käyttää vastasairastuneen henkilön tahdonvoiman luomiseen. Auttaminen ei myöskään saa olla riippuva siitä, onko autettava maahanmuuttaja, nuori, vanha, muuten sairas tms, tärkein tavoite on oltava inhimillinen auttaminen.

 

Voimaannnuttava vuorovaikutus

Vertaistukihenkilöllä on omakohtainen kokemus sairastumisesta sekä siitä, kuinka sairastumisesta voidaan kuntoutuksen avulla selviytyä, päästä takaisin elämän syrjään, niillä eväillä mitä kuntoutuksen kautta on saatu elpymään. Ennen sairastumista eletty elämä ei palaa, eikä sen perään ole enää syytä tuhlata voimavaroja. On mentävä eteenpäin kohden uusia haasteita.  On tuotava esille miten sairastunut voi saada elämän hallinnan takaisin, kuinka voi selviytyä ja vaikuttaa oman elämän laatuun.

Voimaantumista ei vain ole marketista myytävänä, sen täytyy tulla sairastuneen sisältä-halusta ja tahdosta jatkaa kuntoutumista. Voimme tukea ja auttaa sairastunutta löytämään omat kadonneet voimavaransa käyttöön ja jatkaa mahdollisuuksien mukaan vaikkapa kadonneen kävelykyvyn edistämistä.

 

Yhteistyössä virallisen hoitoketjun kanssa

Vertaistuen onnistumisen edellytys on saumaton yhteistyö virallisen hoitoketjun kautta. Olemme saaneet mm. terveyskeskuksen Saarenkylän K3  osaston kanssa sovittua näistä seikoista:

- sopiva ajankohta tarkoittaa, että osaston muuta toimintaa eivät tapaamiset häiritse. Paras ajankohta lienee ilta-aika, ellei muuta sitten sovita.

-sopiva paikka: potilashuone ei täytä paikan vaatimuksia, koska puhutaan hyvin intiimeistä asioista, se on vähän kuin bussipysäkki, jossa liikkuu muita potilaita ja vierailijoita. Intimitettisuojaa ei täällä voi muodostua.

Lääkkeet, hoidot, henkilökunta yms. vertaistukihenkilö ei voi ottaa kantaa lääkkeisiin, eikä hoitomuotoihin.

Vertaistukihenkilö ei voi kertoa omaisille, eikä osaston henkilökunnalle mitä tapaamisessa on puhuttu. Oikeustoimikelpoisuus ei koske näitä asioita. Vertaistukihenkilö ei ole asiamies eikä voi edustaa ketään missään muodossa.

 

Salassapitovelvollisuus on ehdoton

Vertaistukihenkilö ei saa ilmaista kolmannelle osapuolelle mitään, mikä liittyy kahden välisiin kesusteluihin. Kielto on ehdoton. Asiasta löytyy säädökset(rikoslaki ja laki luottamusaseman väärinkäytöstä). Poikkukseen velvoittaa ilmoitus, mikäli keskusteluissa tulee esille vakava vaara hengelle tai terveydelle(itsemurha uhkaus tms) jolloin tieto on saatettava hoitohenkilökunnan tietoon. Samalla tuettavalle on myös ilmoitettava, että uhkaus johtaa ilmoitukseen hoitohenkilökunnalle.

 

Vertaistukihenkilön tunnistaminen

Vertaistukihenkilön tunnistaminen tapahtuu Aivoliiton toimittaman ID-kortin(tunnistekortin)avulla, se on oltava näkyvällä paikalla, kun toimitaan vertaistukitehtävissä. Kortissa käy selville mm. vertaistukihenkilön nimi ja minkä liiton valtuuttamana henkilö toimii. Kortti on ns. kaulassa pidettävä.